Mikä on keskiaika?

Pyhä Henrik saapuu Suomeen aloittaen näin keskiajan Suomessa.

Yksityiskohta Pyhän Henrikin kenotafista Nousiaisten kirkosta.

(Kuva: Pyry von Bagh)

<sup>Yrittäessään ymmärtää menneisyyttä, ihmisillä on yleisesti ollut tapana jakaa mennyt aika paloiksi. Nämä palaset ovat ajanjaksoja, jotka tyypillisesti alkavat ja loppuvat historiallisesti tärkeinä pidettyihin tapahtumiin ja niiden sisällä tapahtuvat muutokset oletetaan vähemmän merkityksellisiksi. Tyypillisiä tapoja paloitella menneisyyttä tällaisiin ajanjaksoihin ovat esimerkiksi hallitsijasukujen mukaan jaottelu, kuten tehdään vaikkapa kiinalaisessa historiankirjoituksessa tai sitten uskonnolliseen maailmankuvaan perustuvat jaottelut. Esimerkiksi islamilaisessa historiankirjoituksessa menneisyyttä jaksotetaan muun muuassa esi-islamilaiseen aikaan, Muhammedin elinaikaan ja islamilaisen kalifaatin aikaan. Länsimaisessa historiakäsityksessä vastaavaa jaksottelua edustaa jako antiikkiin, keskiaikaan ja uuteen aikaan. Kaikki tällaiset menneisyyden jaottelut ovat pohjimmiltaan keinotekoisia ja keksittyjä. Keskiajalla ei suinkaan eletty "keskiaikaa", vaan he kutsuivat omaa aikaansa "moderniksi". Tästä huolimatta ilman minkäänlaista jaksottamista menneisyydestä tulee hyvin vaikea hahmottaa ja siksi tällaisia jaksotustapoja käytetään yhä kaikkialla, missä on jonkinlaista tarvetta ymmärtää menneisyyttä. 

Tämän blogin aiheena on ajanjakso n.500–1500 jaa, jota on eurooppalaisessa historiankirjoituksessa totuttu kutsumaan termillä "keskiaika". On siis aiheellista kysyä, että mikä on tämä "keskiaika" ja miksi sitä kutsutaan sillä nimellä? Minkä keskellä se oikeastaan on?</sup> 

Leonardo Bruni (1370 - 1444)

Kuva: Wikimedia Commons

<sup>Käsitteen lanseerasi ensimmäisenä renessanssihistorioitsija Leonardo Bruni (1370–1444) teoksessaan "Historiarum Florentini populi libri XII" tarkoittamaan Italiassa vallinnutta alennustilan leimaamaa aikaa roomalaisen sivistyksen ja hänen oman aikansa loiston välillä. Mielenkiintoista tässä tarinassa on, että keskiajalla on siis alusta lähtien tarkoitettu jonkinlaista ikävää väliaikaa arvostetumpien aikojen välillä. Renessanssihistorioitsijat kuvailivat antiikin jälkeen vallinnutta tilannetta "pimeydeksi". Lopullisesti länsimaalainen historiajako ja keskiajan osa synkkänä välitilana arvostetumpien ajanjaksojen välillä vakiintui saksalaisen historioitsija Cristoph Cellariuksen (1638–1707) jakaessa maailman historian lopullisesti kolmeen osaan. Yhä tänä päivänä tämän kaltainen jaottelu elää ja voi hyvin. 

Tässä blogissa keskiaika on rajattu aikavälille 500–1500 jälkeen ajanlaskun alun, mutta kyse tosiaan on pohjimmiltaan mielivaltaisesta rajauksesta, eikä termi "keskiaika" suinkaan rajaudu näin yksinkertaisesti. Yleensä keskiajan katsotaan alkavan vuodesta 476, koska Länsi-Rooman viimeinen keisari kuoli tuolloin. Monien maiden historiankirjoituksessa keskiaika alkaa kuitenkin paljon myöhemmin, koska keskiaika on historiallisen ajan määre ja historiallinen aika alkaa vasta kirjallisten lähteiden myötä. Täten esimerkiksi Suomessa keskiaika alkaa joskus noin 1150, koska tuolloin legendan mukaan kristinusko saapui Suomeen. Näin Suomen 600-lukua nimitetään arkeologian aikamääreellä "merovingiaika", koska Merovingien hallitsijasuku hallitsi Frankkien valtakuntaa samaan aikaan. 

Myös keskiajan päättymisvuosi on erittäin tulkinnanvarainen. Yleisesti keskiajan päättyminen ajoitetaan jonnekkin 1400-luvun loppupuoliskolle esimerkiksi Amerikan mantereen löytymisen tai Konstanttinopolin valtauksen vuoksi. Toinen suosittu ajoituskriteeri keskiajan päättymiselle on reformaatio 1500-luvulla. Käytännössä kussakin eurooppalaisessa maassa on päädytty määrittelemään oma aikansa keskiajan päättymiselle. Suomessa keskiaika päättyy n. 1570 Suomen reformaation mukaan, mutta esimerkiksi Englannissa keskiaika päättyi 22.8.1485 Tudorien suvun voittaessa Yorkien suvun Bosworthin taistelussa.</sup> 

 ^{Keskiajalla tehty renessanssityylinen maalaus Turun linnasta.}

^{Kuva:Pyry von Bagh}

<sup>Kuten joku saattoi jo huomata, niin kaikki nämä määritelmät pyörivät eurooppalaisen historian tapahtumien ympärillä, eikä koko käsitettä tulisi tämän tekstin kirjoittajan mielestä ylipäätänsä käyttää Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta puhuttaessa. Myöskään ajatus keskiajasta omana erityisenä ajanjaksonaan suinkaan ole tullut tuosta ajasta itsestään, vaan kyse on jälkipolvien tavasta arvostaa tietynlaista kulttuurihistoriaa enemmän kuin jotain toisenlaista. 

- Pyry von Bagh</sup>


 

Blogin esittely

Maalaus n.1470-luvulta esittää piispa Erasmuksen marttyyrikuolemaa. Kalannin kirkko. Kuvan ottanut Pyry von Bagh.

Tervetuloa lukemaan  Tuhat vuotta tarinoita -keskiaikablogia. Kyseessä on kahden Turun yliopiston historianopiskelijan ylläpitämä keskiaika-aiheinen blogi. Aiheinamme ovat laajasti määritellyn "keskiajan" kulttuuri, taide, kirjallisuus ja kaikenlaiset muutoin kiinnostavina pitämämme teemat. Blogi ei todennäköisesti tule juurikaan käsittelemään esimerkiksi keskiajan hallinnollista historiaa taikka taloushistoriaa, mutta pidämme toki mielemme avoimena. Blogimme käsittelee pääasiassa Euroopan ja sen lähialueiden historiaa, sillä termiä "keskiaika" ei nähdäksemme voi kunnolla soveltaa vaikkapa Japanin historiaan.

Blogin nimi "Tuhat vuotta tarinoita" viittaa keskiajan pituuteen. Keskiaika kun usein sijoitetaan pyöreästi 500–1500 -luvuille. Tämä ei toki ole ainoa oikea tapa ajoittaa keskiaika ja tulemme myöhemmin puhumaan enemmän keskiajan määrittelystä. Nimi viittaa myös tarinoihin, mutta blogimme ei keskity vain keskiajan tarinankerrontakulttuuriin, vaikka aihetta varmasti tulemme vähintäänkin sivuamaan. Ajattelemme kuitenkin, että historiankirjoituksessa on aina kyse tarinoiden kertomisesta, kun toisistaan irrallisista lähteen sirpaleista yritetään muodostaa kokonaisukuvaa menneisyyden maailmasta.

Kuva: Marjo Lundén

Keitä me sitten olemme?

Helmi Isojunno

Olen 21-vuotias Suomen historian ensimmäisen vuoden opiskelija. Keskiajassa minua kiinnostaa tavallisten ihmisten elämä ja kansat eri puolilla Eurooppaa. Tulen kirjoittamaan tähän blogiin ainakin viikingeistä, kelteistä, saagoista ja Suomen historian osalta mahdollisesti kristinuskon ja perinteisen kansankulttuurin rinnakkaiselosta. Olen kuvassa oikealla.

Pyry von Bagh

Minä puolestani olen neljännen vuoden kulttuurihistorian opiskelija. Olen aikaisemminkin pitänyt vastaavaa keskiaika-aiheista blogia, johon tulen jatkossa viittaamaan toisinaan. Oma pääasiallinen osaamisalani on keskiaikainen kirkkotaide Suomessa, mutta ajattelin kirjoittaa täällä mistä vain. Erityisinä kiinnostumisalueinani tällä hetkellä voisin mainita keskiajan eurooppalaisten suhteet Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin ja keskiajan kirjallisuuden. Olen kuvassa vasemmalla.

Blogimme ei ole tieteellinen julkaisu, eikä se noudata tieteellisen kirjoittamisen muotovaatimuksia. Teksteihimme ei ole tulossa ylä- tai alaviittauksia, lähteitä pyritään mainitsemaan, mutta emme kanna minkäänlaista vastuuta sen suhteen, että kaikki väittämämme perustuisivat todellakin juuri niihin mainittuihin lähteisiin. Sen sijaan pyrimme siihen, että tekstimme olisivat hauskoja lukea ja rikastaisivat lukijoiden historiakuvaa.

Koska tämä teksti on aloitusviestimme, ei varsinaista sisältöä vielä juurikaan ole, mutta lähiaikoina tänne alkaa syntymään tasaisena virtana. Ensimmäisessä varsinaisessa tekstissämme tulemme määrittämään tarkemmin, mitä "keskiaika" tarkoittaa ja millaisista lähtökohdista lähdemme aiheitamme käsittelemään jatkossa. Pääasiassa yksittäistä kirjoitusta kirjoittamassa tulee olemaan vain toinen meistä ja mainitsemme erikseen, mikäli asia on toisin.

Toivomme palautetta ja kannustavia kommentteja. Tervetuloa seuraamaan blogimme kehitystä ja lukemaan tulevia tarinoita!

Pyry & Helmi